OIKEESTI, TOI LEFFA 8'''D KUOLIN 8''''D Alternative subs etc. added due possessing cola and lack of sleep.

Jos niin käy, että minusta tulee hauras ja heikko 
ja kivut häiritsevät untani, 
niin sinun on tehtävä mitä on tehtävä 
sillä viimeistä matkaa ei kukaan ole estävä

Sinä tulet surulliseksi - minä ymmärrän. 
Älä anna surusi estää sinua, 
sillä tänä päivänä, enemmän kuin koskaan ennen, 
rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan.

Tulevaa ei kannata surra. 
Et haluaisi minun kärsivän, 
kun aika koittaa, anna minun mennä.

Vie minut sinne missä he auttavat minua, 
mutta, pysy luonani loppuun. 
Ja pidä minua lujasti ja puhu minulle, 
kunnes silmäni ovat sulkeutuneet.

Tiedän, että aikanaan, sinäkin huomaat, 
se on ystävyyttä, jota minulle osoitat. 
Vaikka häntäni on viimeisen kerran heilahtanut, 
niin kivulta ja kärsimykseltä olen säästynyt.

Älä sure sitä että sen täytyy olla sinä, 
jonka täytyy tehdä päätös. 
Olemme olleet niin läheisiä
älä anna turhaan sydämesi itkeä.

-kirjoittaja tuntematon-

 


Sisu lähti sateenkaarisillalle viime viikolla. Ikävä on kova.

Takajaloissa pihtikintut ja toiseen etujalkaan oli tuloillaan kyynärnivelen dyslapsia, oli pari viimeistä viikkoaan jatkuvalla kipulääkityksellä. Sai kaks viimeistä päivään olla ilman onneksi ja jaksoi riehuakin Lunan kanssa.

Sisu olisi seuraavana päivänä täyttänyt tasan kahdeksan kuukautta. En enään koskaan tule ottamaan suureksi kasvavaa koiraa jonka vanhempien terveyttä ei ole todistettavissa lonkka- ja kyynärtuloksilla. En silti kadu Sisun ottamista tippakaan, Sisu oli hieno koiranalku ja persoona joka opetti yhtä sun toista ja sai minut ihastumaan suuriin koiriiin, ja uskomaan että pärjään myös niiden kanssa. Vaikka aikamme yhdessä olikin lyhyt, se oli sitäkin kallisarvoisempi ja rakkaampi.

Sunnuntaina käytiin hakemassa  valkoinenpaimenkoira-poika Velmu, ihan puhdasrotuinen ja papereilla sekä kuvatuilla vanhemmilla, kasvamaan toisen koiran virkaan. Toivottavasti hällä käy parempi tuuri kuin Sisulla.

Tässä blogissa tulee oleen aikalailla hiljaiseloa kun siirrän elukkajutut erilliseen, mutta enköhän tännekin silloin tällöin päivittele.

Elukkajutut osoitteessa: hupihukanjasper.vuodatus.net/

 

Joo muuttokuorma on vielä osittain purkamatta. Ja viihdehuoneesta (PC, TV, Wii) tuli yllättäen myös koirien leikkihuone.

Koirat ovat olleet yllättävän rauhallisia, tuntuvat nukkuvan koko ajan. Mitä nyt Viivi aloitaa jumalattoman
konsertin jos menee ulos Sisun kanssa. Lähistöä on kartoitettu hieman mutta mettäreittiä tai muuta vastaavaa
aluetta jolla voisi päästää Sisun irti ei ole vielä löytynyt.

Sisusta on alkanut löytyä sitä sisua, lenkillä vieraat ihmiset ja koirat saavat osakseen jo kumean haukkuryöpyn,
oon oottanu että jätkä rauhoittuu kontaktiin ja sit palkannut ja jatkanut matkaa, saa nyt nähä tepsiikö vaiko ei.
Jotenkin kauhean tylsistyneen oloinen, ei innostu pitkäksi aikaa oikein mistään vaikka tarjoaa tekemistä,
lenkillekin lähtee kauhean laiskasti ja lyö jarruja päälle vähän väliä. Pitäis varmaan jotain uutta opettaa että jätkä
saa käyttää aivojaan. Nameja oon koirille piilotellu mutta Sisu oo vielä oikein kässännyt koko hommaa, seuraa
vain Viiviä ja alkaa etsimään samoista kohdista mistä sekin. Löytyis se joku pellonlaita/mettäreitti että vois
vetää kuivamuonalla jälkeä kun jätkä tuntuisi siitä hommasta tykkäävän edes jonkin verran. Naksuttimen kyllä kaivan tänään
esiin ja harjoitellaan esineen kantamista, maassaolon ja istumisen aikojakin pitäisi pidentää varmaan. Voi kun
löytyisi joku TOKO:n aloittelijaryhmä että pääsis siihenkin hommaan mukaan mutta ei netin mukaan ole täällä kyllä
yhtään mitään. Noh, pitää nuuskia Louella sitten jos joku koiraharrastaja koululla niistä hommista jotain tietäisi.

Viivi yhdeksän vuotta & Sisu yhdeksän viikkoa. 

 

 

                                          "RUOKAA?!?!" 

  

 

                                      "Ruokaa kohta...?"

 

 

 

"...kuule akka, sinuna miettisin kahdesti tuota ruuan panttaamista jos
haluat nukkuakin tänä yönä."